Blogi

27. maalis, 2020

Tammerkoskessa on virrannut paljon vettä sitten viime blogin. Paljon on tapahtunut talossammekin. Sähkö sai kesällä uuden pääkeskuksen. Piha siivottiin talkoilla ja pikkujoulu vietettiin perinteisin menoin. Yhteistilojen ideointikilpailuun tuli tammi-helmikuussa kymmenen loistoideaa. Viime vuoden tilinpäätös valmistui, ja olimme kutsumassa yhtiökokousta koolle. Sitten kasaantuivat koronapilvet tornimme ylle. 

Talossa asuu lukuisia koronan riskiryhmäläisiä. Varotoimet otetaan vakavasti. Monet asukkaat tarjosivat heti asiointiapua. Perustimme Tornin Koronaryhmän WhatsAppiin nopeaksi viestintäkanavaksi. Neuvoja ruuan verkko-ostosten tekoon on annettu.  Asuntoihin jaettiin talon tiedote ja toimintaohje asukkaille. Ketään ei jätetä yksin.

Elämä jatkuu tämänkin kriisin jälkeen. Valmistaudumme jo ensi vuoden toimintaan. Tavoitteena on toteuttaa sähköremontti ja yhteisten tilojen kasvojen kohotus. Myös energiaremontti viilennysmahdollisuuksineen on valmisteltavana.

Lähikuukaudet näytttävät mihin rahkeet riittävät. Yhtiökokous kutsutaan koolle mahdollisesti vasta kesäkuussa. 

24. maalis, 2019

Luin Morosta, että Asunto Oy Peltotornissa on järjestetty kuukausittaisin lauluiltoja jo vuodesta 2015. Nyt viritellään lisäksi elokuvailtoja. Jutun mukaan yhteisöllisyys ylettyy myös naapuriapuun ja yksin asuvien vanhusten auttamiseen. Kuulostaa ihan siltä, mistä meidänkin talon tapaamisissa on monasti puhuttu, ja peli-iltojen muodossa vähän joi päästy alkuunkin. 

Tavallisen osakeyhtiön tarkoitus on lain mukaan tuottaa osakkaille voittoa, ellei yhtiöjärjestyksessä ole toisin määrätty. Asunto-osakeyhtiön tarkoituksena on sensijaan omistaa ja hallita tontille rakennettua asuinrakennusta, piste. Lieneekin melko yleistä, että taloyhtiöt pitäytyvät lain ja yhtiöjärjestyksen antamissa tehtävissä, talon hoidossa. Sitten on yhtiöitä, joissa lisäksi viritetään yhteisön toimintaa. Joissakin on sitä varten jopa erillinen asukastoimikunta.

Kannatan lämpimästi yhteistoiminnan lisäystä talossamme. Se saa mielellään kehittyä ilman byrokraattisia muotoja. Kaikkeen tarvitaan tietysti puuhaihmisiä, mutta kenenkään ei pitäisi joutua tekemään yksin ja liikaa. Meillä on pieni hallitus ja siltä ei ole riittänyt voimia kovin paljon talonhoidon ulkopuolisiin hommiin. Onneksi auttajia on ollut tarjolla, apu on varmasti tarpeen jatkossakin.  

Heikki Laitinen 

26. tammi, 2019

Suomessa asuminen aiheuttaa noin 30 % kaikista kasvihuonepäästöistä, selvästi enemmän kuin esimerkiksi liikenne. Meillä valtaosa päästöistä syntyy huoneiden ja käyttöveden lämmityksestä. Käytämme siihen Tampereen Sähkön kaukolämpöä. Sähkölaitoksen hommana on huolehtia lämmöntuotannon päästöjen pienentämisestä.

Meidän hommana on katsoa, että lämpöä ei tuhlata. Kyllä sitä tuhlataan, mutta nyt vähemmän kuin ennen. Asuntojen vanhat ikkunat on vaihdettu lämpöikkunoihin jo vuosia sitten. Toissa vuonna vaihdettiin myös isot näyteikkunat. Puhallamme naakoille lämmintä ilmaa lähes puolta vähemmän kuin pari vuotta sitten. Autotallit, kellarit ja käytävät pidämme aiempaa viileämpinä.

Lämmön kulutuksemme ulkolämpötila vakioiden on pienentynyt kahdessa vuodessa 700 MWh:sta (megawattitunti) 612 MWh:iin. Kasvihuonepäästömme on siis vähentynyt 13 prosentilla. Samalla vuosittainen lämpölaskumme on pienentynyt kuudellatuhannella Eurolla. Parannuksiin on tänä aikana käytetty vajaat neljäkymmentätuhatta Euroa. Säästöinä se tulee takaisin kuudessa vuodessa.  Ilmastonmuutoksen hillintä ei ole hassumpaa hommaa.

Heikki Laitinen

26. marras, 2018

Viime kesä oli herättävä. Kuukauden päivät asuntojen lämpötila oli 30 Celsiusastetta, eli sietämättömän lämmin. Ennusteiden mukaan pitkät hellejaksot ovat tulevina vuosina entistä yleisempiä, vaikka kasvihuoneemme päästöjä saataisiinkin rajoitettua.

Asumisen energiansäästössä on tähän asti pyritty tuottamaan lämpöä asuntoon mahdollisimman halvalla ja vähentämään harakoille menevää lämpöä. Samalla on korostettu että asumismukavuudesta ei saa tinkiä. Viime kesänä asumismukavuus oli kaukana. Onnellisia olivat ne, jotka pääsivät pakoon nauttimaan mökkimukavuudesta.

Lämpöpumppuala on tarjonnut aktiivisesti apuaan halvan lämmön tuottamiseksi. Lämpöpumput toimivat jääkaapin ja pakastimen tavoin, ottavat lämpöä yhdestä paikasta ja siirtävät toiseen. Sähkökäyttöisen kompressorin tekemän paine-eron avulla tuotettu lämpö on kaksi- kolme kertaa halvempaa kuin sähkövastuksella tuotettu.  

Kerrostalojen remonttiin myydään ilma-vesilämpöpumppuja ja maalämpöpumppuja. Edelliset ottavat lämpöä talon poistoilmasta tai ulkoilmasta ja jälkimmäinen pohjavedestä. Molemmat siirtävät lämmön patteriverkoston veteen ja sitä kautta asuntoihin. Kumpikaan näistä ei sellaisenaan pysty asuntojen viilentämiseen. Sitä varten pitää erikseen rakentaa asuntoihin menevä putkisto ja viilennyspatterit. Tehdään siis kaksinkertainen lämmönsiirtojärjestelmä, kallista ja turhaa.

Halvempikin ratkaisu on olemassa. Itsellänikin on yli kymmenen vuoden kokemus ilmalämpöpumpuista omakotitalossa ja mökillä. Niissä ulkoilmasta otettua lämpöä ei siirretä patteriverkoston veteen, vaan suoraan asunnon sisäilmaan. Etuna on, että samalla laitteistolla temppu voidaan tehdä toisin päin: siirretäänkin helteellä lämpöä sisältä ulos. Ilmalämpöpumppuja valmistetaan paljon ja laadukkaita valmistajia on lukuisia. Siksi hinnat ovat kohtuulliset ja hankintahinta säästyy lämmityskustannuksissa melko lyhyessä ajassa. Edes kesäkaudella tarvittava viilennys ei käännä säästöjä kuluiksi.

Kerrostaloon ilmalämpöpumppuja kaupataan vain viilennykseen ja asuntokohtaisina. Jokaisen asunnon parvekkeelle pitäisi asentaa oma ulkoyksikkö. Hölmölän hommaa, sillä halvempi ja esteettisempi ratkaisu on olemassa. Yksi iso ulkoyksikkö pystyy toimittamaan lämpöä tai viileää useaan huoneistoon. Tekniset ratkaisut ovat olemassa, käyttöönotto vaatii uutta ajattelua. 

Heikki Laitinen

1. touko, 2018

Viime vuonna tehdyt ilmanvaihdon säätö ja näyteikkunoiden vaihto näyttävät pienentäneen lämpötilakorjattua talvikauden kaukolämmön kulutusta noin 10 prosentilla. Oikein hyvä niin, mutta lisäkään ei olisi pahitteeksi.

Monissa yhtiöissä poistoilman lämpöä on alettu siirtämään pattereiden lämmitysveteen. Meilläkin sitä on selvitetty. Tarvittava teknologia on varsin kallista. Meidän talossamme se on osoittaunut liian kalliiksi saatavaan säästöön verrattuna. Poistopuhaltimemme imee sisältä ja puhaltaa yläilmoihin nyt noin kuutiometrin ilmaa sekunnissa. Siinä ilmamäärässä ei ole riittävästi lämpöenergiaa toloudellisesti talteen otettavaksi. Talteenoton kannattavuutta voisimme parantaa lisäämällä poistokoneen tehoja ja imettävän ilman määrää. Hölmölässä niin varmaan tehtäisiin, mutta meillä ei. Olisihan se poistoilma ensin lämmitettävä kalliilla kaukolämmöllä. 

Lämpöpumpputeknologiaa ei kuitenkaan vielä ole syytä unohtaa kokonaan. Tarjolla on erilaisia vaihtoehtoja, ilma-vesilämpöpumput ja maalämpöpumput. Viemäriin menevästä vedestäkin saa lämpöä talteen. Tampereen ammattikorkeakoulussa juuri valmistunut insinöörityö osoitti, että kannattavia vaihtoehtoja meillekin on olemassa.

Kumman hinta nousee tulevina vuosina vähemmän, kaukolämmön vai sähkön? Siitä riippuu paljolti mikä ratkaisu olisi paras.  Kaukolämmön hinta on noussut viimeisten kymmenen vuoden aikana enemmän, mikä on lisännyt sähköä kuluttavien lämpöpumppujen suosiota. Mutta sama kehitys ei välttämättä jatku. Riskienhallinnan kannalta tasapainoisesti molempia lämmönlähteitä hyödyntävä yhdistelmä voisikin olla paras. 

Heikki Laitinen