Petsamonkatu 14 valmistuu

Kalevan puistotien, Teiskontien ja Ilmarinkadun varteen sijoittuvien yhdeksän tornitalon väliin jäi alue, josta oli tuleva Ilvespuisto. Käydessään jo valmistuneissa torneissa ja poiketessaan eräälle yläkerroksen parvekkeelle Harry W. Schreck huomasi, että alueen itäisellä kulmalla olisi tilaa vielä kymmenennelle tornille.

Siihen oli asemakaavassa ajateltu lastentaloa, mutta Schreck soitti puhelun tuttavalleen apulaiskaupunginjohtaja Erkki Napoleon Lindforsille, Tampereen myöhemmälle legendaariselle kaupunginjohtajalle. Tällä ei ollut mitään kaavasuunnitelmien muuttamista vastaan. Lastentalo sai siirtyä satakunta metriä kohti pohjoista. 

Schreck oli huomannut, että Tampereella tarvittiin oikeastaan vähän suurempia asuntoja kuin valmistuneissa taloissa. Marraskuussa 1954 hän piirsi toimistossaan Hämeenkadun Suomen Pankissa suunnitelman komeasta tornitalosta, joka liittyisi kymmenentenä tornina Kalevan tornitalojen ryhmään.
 

Seuraavan vuoden kesällä Tammerkoski-lehti kertoi lukijoilleen, että Kalevan tornitaloihin liittyisi pian kymmenes torni, Petsamonkatu 14. Sen nimenä olikin alun perin ollut "Kymmenes Torni", joka ei kuitenkaan saanut rekisteriviranomaisten hyväksyntää.

Alkuperäinen nimi ei kuitenkaan heti hävinnyt käytöstä. Vielä 1960-luvulla tehdyissä urakkatarjouksissa taloa nimitettiin nimellä "Kymmenestorni". Kansan suussa talo muuttui kuitenkin nopeasti "Miljoonatorniksi". Schreckin varhaisimmassa suunnitelmassa talo kulkee vielä nimellä "Uusi Torni".

Talon huoneistoista 9 kappaletta olisi 176 neliömetrin suuruisia ja 8 kappaletta 109 neliömetrin suuruisia. Pian suunnitelma hieman supistui. Kaiken kaikkiaan kymmenenteen torniin tulisi kymmenen varsinaista kerrosta, joista alin oli liikehuoneistokerros ja seuraavat asuntokerroksia. Asuntojen yläpuolelle 11. kerrokseen tulivat ullakkotilat, sauna ja pyykkitupa; alas kellarikerrokseen vastaavasti kellarit ja keskuslämmitystilat.

Ensimmäiseen kerrokseen rakennettiin liikesiipi, johon haluttiin vuokralaisia.

Kuhunkin kerrokseen tuli kolme asuntoa. Suurin oli 132 m², toinen 108 m² ja niiden väliin jäävä kaksio 42 m². Schreck halusi osoittaa ulkoisestikin uuden talon arvon suhteessa aikaisempiin: talolla oli korkeutta metri enemmän kuin aikaisemmilla torneilla eli 37,5 metriä.
 

Osakkeiden merkintään päästiin vuoden 1955 alussa. Ensimmäisinä perustettavaan asunto-osakeyhtiöön sitoutuvat osallistumaan osakkaina työntutkija Ilmari Granholm, Havulinnan Sähköliike Oy, kunnallispormestari Heikki Häkkinen, kauppias Aili Jokinen, lääkäri Bertel Miesmäki, varatuomari Aarne Palomäki, kauppias Eino Parkkonen, arkkitehti Harry W. Schreck, rakentajayhtiön omistajat diplomi-insinööri Aarne Sola, teollisuusneuvos Artturi Sola ja rakennusmestari Tauno Sola, ekonomi Nils von Wendt ja vuorineuvoksetar Märta von Wendt sekä proviisori Per-Olof Hagberg. Ensimmäisiin osakkeenomistajiin kuuluivat myös varatuomari Lauri Luoma, tehtailija Rudolf Waselius, diplomi-insinööri Heikki Suominen, diplomi-insinööri Kalevi Arvola sekä Schreckin perhettä – poika Kari Schreck ja vielä alaikäinen tytär Helena Schreck.

 Taloyhtiön arkistossa säilynyt yhtiön osakkeiden postituslista osoittaa, että uudet omistajat tulivat pääasiassa keskikaupungilta – puolet heistä asui aivan Suomen Pankin nurkilla Hämeenkadulla tai Koskikadulla.
 

Kauppa- ja teollisuusministeriö vahvisti yhtiöjärjestyksen asunto-osakeyhtiölle helmikuussa 1955, ja nyt nimeksi vahvistettiin Asunto Oy Petsamonkatu 14. Taloon oli tuolloin tulossa 28 huoneiston lisäksi talonmiehen asunto (46 m²), askarteluhuone (44 m²), konttoritilaa (248 m²), myymälätilaa (239 m²), autotallitilaa (232 m²) sekä pesutupa ja sauna.
 
Rakentaminen saatiin nopeasti alkuun. Vesijohto- ja viemärityöt teki Oy Radiator Ab, jonka urakkatarjous on päivätty 15. tammikuuta 1955. Tammikuussa 1955 allekirjoitettiin myös rakennusliike Tähtinen & Sola Oy:n ja "Asunto Oy X Tornin" välinen urakkasopimus, jonka mukaan talon oli määrä valmistua tammikuun loppuun 1956 mennessä.

 Tammikuun lopulla 1956 Aamulehti kertoi, että tornitalo valmistunee lähiaikoina. Yleislakko viivytti talon valmistumista kuukaudella, mutta vapunpäivänä 1956 kaikki oli valmista. Asukkaat pääsivät muuttamaan taloon toukokuun aikana.
 
Kesällä, kun talo oli jo otettu käyttöön, Kansan Lehdessä julkaistiin kuva talosta ja uutinen, joka kertoi uuden komean tornitalon poikkeavan aiemmista monessa suhteessa – saunakin oli ylhäällä. Aamulehti puolestaan tiesi kertoa, että talon lempinimi oli "Miljoonatorni".

Artikkeli perustuu Yrjö Varpion julkaisuun Talo vahvassa keski-iässä (2006).

Petsamonkatu 14 telineiden ympäröimänä. Ilvespuistossa on jo leikkivälineitä mutta puut ovat vasta taimella.

As. Oy Petsamonkatu 14:n Osakekirja

Pöytäkirja asuntoyhtiön ensimmäisestä hallituksen kokouksesta.

Miljoonatorni rakenteilla vuonna 1955. Ilmarintorneissa oikealla jo asutaan.