Remonttisuunnitelmat

2. joulu, 2020

Eipä sallinut epidemia yhtiökokouksen pitoa tänä syksynä. Remonttien suunnittelua on kuitenkin jatkettu, ja ensi vuoden alkupuolella on mahdollista tehdä päätöksiä sekä energiansäästöstä, että sähköjen uusimisesta.

Sähköremontin suunnitelmaa vielä hiotaan joulukuun aikana. Toimitamme tietoa sitten myös asukkaille ja osakkaille. Tammikuussa voinemme pyytää sähköurakan tarjouksia. Niiden pohjalta yhtiökokous pystyy päättämään sekä toteutuksesta että rahoituksesta.

Energiaremonttia on valmisteltu kaksi vuotta. Viimein se on saatu päätöskypsäksi. Ratkaisu on radikaali ja hintava, mutta yhtiövastikkeita ei sen vuoksi koroteta. Päinvastoin, osa sähköremontistakin voidaan rahoittaa lämmityskulujen säästöillä. Tästäkin tiedotamme asukkaille ja osakkaille lähiaikoina yksityiskohtaisesti, jotta asialla on aikaa muhia mielissä ennen yhtiökokousta.

Energiaremontin suunnitelma koostuu neljästä palasta: 1) poistoilman lämpöä otetaan talteen ja siirretään patteriveteen ja lämpimään käyttöveteen, 2) kaukolämmöstä luovutaan ja tontille porataan yhdeksän maalämpökaivoa lämmittämään patterivettä ja käyttövettä, 3) kesäaikaan poratuista kaivoista otetaan viilennystä huoneistoihin, 4) liikesiiven katolle asennetaan aurinkosähkövoimala tekemään sähköä talon tarpeisiin.

Asukkaat näkevät energiaremontin vain huoneistojen eteisen kattoon asennettavista viilennysyksiköistä, joita hienosti konvektoreiksi kutsutaan. Asukas voi helteellä säätää niistä töhöttävää viileää ilmaa itselleen sopivaksi. Tuuletusparvekkeille asennettavista ilmälämpöpumpuista luovuttiin lupaongelmien ja parvekkeen käyttöhaittojen vuoksi.

Toivottavasti saamme päätettyä näistä remonteista niin, että ensi kesänä kotona ei tarvitse hikoilla. Ja että ensi talvena lämmityksemme kuormittaa ilmastoa ja lompakkoamme ratkaisevasti vähemmän kuin nyt.

Heikki Laitinen

Poikkeuksellinen yhtiökokous

8. touko, 2020

Talon yhtiökokous pidettiin tänä keväänä postitse. Läsnä olivat 17 huoneiston osakkaat, vaikka paikalla takkahuoneessa oli vain allekirjoittanut. Enpä ole aiemmin ollut yhtä nopeassa ja yhtä tylsässä kokouksessa.

Kokouksen pitäminen ajallaan oli tärkeää, koska halusimme tärkeiden remonttisuunnitelmien etenevän. Nyt saimme valtuudet jatkaa sähköremontin ja energiaremontin valmistelua. Remonttien toteuttaminen ensi talven ja ensi vuoden aikana osunee hyvään ajankohtaan. Rakennusala kaipaa töitä ja hinnat eivät liene huipussaan.

Remonteista on tarkoitus päättää syksyllä ylimääräisessä kokouksessa. Se on syytä pitää tarvittavine tiedotus/keskustelutilaisuuksineen oikeana yhteisenä kokoontumisena. Uskon, että epidemiatilanne sen sallii, vaikka eihän se taida olla uskon asia.

Ketään ei jätetä

27. maalis, 2020

Tammerkoskessa on virrannut paljon vettä sitten viime blogin. Paljon on tapahtunut talossammekin. Sähkö sai kesällä uuden pääkeskuksen. Piha siivottiin talkoilla ja pikkujoulu vietettiin perinteisin menoin. Yhteistilojen ideointikilpailuun tuli tammi-helmikuussa kymmenen loistoideaa. Viime vuoden tilinpäätös valmistui, ja olimme kutsumassa yhtiökokousta koolle. Sitten kasaantuivat koronapilvet tornimme ylle.

Talossa asuu lukuisia koronan riskiryhmäläisiä. Varotoimet otetaan vakavasti. Monet asukkaat tarjosivat heti asiointiapua. Perustimme Tornin Koronaryhmän WhatsAppiin nopeaksi viestintäkanavaksi. Neuvoja ruuan verkko-ostosten tekoon on annettu. Asuntoihin jaettiin talon tiedote ja toimintaohje asukkaille. Ketään ei jätetä yksin.

Elämä jatkuu tämänkin kriisin jälkeen. Valmistaudumme jo ensi vuoden toimintaan. Tavoitteena on toteuttaa sähköremontti ja yhteisten tilojen kasvojen kohotus. Myös energiaremontti viilennysmahdollisuuksineen on valmisteltavana.

Lähikuukaudet näytttävät mihin rahkeet riittävät. Yhtiökokous kutsutaan koolle mahdollisesti vasta kesäkuussa.

Lauluiltoja Peltolammilla

24. maalis, 2019

Luin Morosta, että Asunto Oy Peltotornissa on järjestetty kuukausittaisin lauluiltoja jo vuodesta 2015. Nyt viritellään lisäksi elokuvailtoja. Jutun mukaan yhteisöllisyys ylettyy myös naapuriapuun ja yksin asuvien vanhusten auttamiseen. Kuulostaa ihan siltä, mistä meidänkin talon tapaamisissa on monasti puhuttu, ja peli-iltojen muodossa vähän joi päästy alkuunkin.

Tavallisen osakeyhtiön tarkoitus on lain mukaan tuottaa osakkaille voittoa, ellei yhtiöjärjestyksessä ole toisin määrätty. Asunto-osakeyhtiön tarkoituksena on sensijaan omistaa ja hallita tontille rakennettua asuinrakennusta, piste. Lieneekin melko yleistä, että taloyhtiöt pitäytyvät lain ja yhtiöjärjestyksen antamissa tehtävissä, talon hoidossa. Sitten on yhtiöitä, joissa lisäksi viritetään yhteisön toimintaa. Joissakin on sitä varten jopa erillinen asukastoimikunta.

Kannatan lämpimästi yhteistoiminnan lisäystä talossamme. Se saa mielellään kehittyä ilman byrokraattisia muotoja. Kaikkeen tarvitaan tietysti puuhaihmisiä, mutta kenenkään ei pitäisi joutua tekemään yksin ja liikaa. Meillä on pieni hallitus ja siltä ei ole riittänyt voimia kovin paljon talonhoidon ulkopuolisiin hommiin. Onneksi auttajia on ollut tarjolla, apu on varmasti tarpeen jatkossakin.

Heikki Laitinen

Asumisen kasvihuonepäästöt

26. tammi, 2019

Suomessa asuminen aiheuttaa noin 30 % kaikista kasvihuonepäästöistä, selvästi enemmän kuin esimerkiksi liikenne. Meillä valtaosa päästöistä syntyy huoneiden ja käyttöveden lämmityksestä. Käytämme siihen Tampereen Sähkön kaukolämpöä. Sähkölaitoksen hommana on huolehtia lämmöntuotannon päästöjen pienentämisestä.

Meidän hommana on katsoa, että lämpöä ei tuhlata. Kyllä sitä tuhlataan, mutta nyt vähemmän kuin ennen. Asuntojen vanhat ikkunat on vaihdettu lämpöikkunoihin jo vuosia sitten. Toissa vuonna vaihdettiin myös isot näyteikkunat. Puhallamme naakoille lämmintä ilmaa lähes puolta vähemmän kuin pari vuotta sitten. Autotallit, kellarit ja käytävät pidämme aiempaa viileämpinä.

Lämmön kulutuksemme ulkolämpötila vakioiden on pienentynyt kahdessa vuodessa 700 MWh:sta (megawattitunti) 612 MWh:iin. Kasvihuonepäästömme on siis vähentynyt 13 prosentilla. Samalla vuosittainen lämpölaskumme on pienentynyt kuudellatuhannella Eurolla. Parannuksiin on tänä aikana käytetty vajaat neljäkymmentätuhatta Euroa. Säästöinä se tulee takaisin kuudessa vuodessa. Ilmastonmuutoksen hillintä ei ole hassumpaa hommaa.

Heikki Laitinen

UudempiYleiskatsausVanhempi