Lämpöpumpulla viilennystä

26. marras, 2018

Viime kesä oli herättävä. Kuukauden päivät asuntojen lämpötila oli 30 Celsiusastetta, eli sietämättömän lämmin. Ennusteiden mukaan pitkät hellejaksot ovat tulevina vuosina entistä yleisempiä, vaikka kasvihuoneemme päästöjä saataisiinkin rajoitettua.

Asumisen energiansäästössä on tähän asti pyritty tuottamaan lämpöä asuntoon mahdollisimman halvalla ja vähentämään harakoille menevää lämpöä. Samalla on korostettu että asumismukavuudesta ei saa tinkiä. Viime kesänä asumismukavuus oli kaukana. Onnellisia olivat ne, jotka pääsivät pakoon nauttimaan mökkimukavuudesta.

Lämpöpumppuala on tarjonnut aktiivisesti apuaan halvan lämmön tuottamiseksi. Lämpöpumput toimivat jääkaapin ja pakastimen tavoin, ottavat lämpöä yhdestä paikasta ja siirtävät toiseen. Sähkökäyttöisen kompressorin tekemän paine-eron avulla tuotettu lämpö on kaksi- kolme kertaa halvempaa kuin sähkövastuksella tuotettu.

Kerrostalojen remonttiin myydään ilma-vesilämpöpumppuja ja maalämpöpumppuja. Edelliset ottavat lämpöä talon poistoilmasta tai ulkoilmasta ja jälkimmäinen pohjavedestä. Molemmat siirtävät lämmön patteriverkoston veteen ja sitä kautta asuntoihin. Kumpikaan näistä ei sellaisenaan pysty asuntojen viilentämiseen. Sitä varten pitää erikseen rakentaa asuntoihin menevä putkisto ja viilennyspatterit. Tehdään siis kaksinkertainen lämmönsiirtojärjestelmä, kallista ja turhaa.

Halvempikin ratkaisu on olemassa. Itsellänikin on yli kymmenen vuoden kokemus ilmalämpöpumpuista omakotitalossa ja mökillä. Niissä ulkoilmasta otettua lämpöä ei siirretä patteriverkoston veteen, vaan suoraan asunnon sisäilmaan. Etuna on, että samalla laitteistolla temppu voidaan tehdä toisin päin: siirretäänkin helteellä lämpöä sisältä ulos. Ilmalämpöpumppuja valmistetaan paljon ja laadukkaita valmistajia on lukuisia. Siksi hinnat ovat kohtuulliset ja hankintahinta säästyy lämmityskustannuksissa melko lyhyessä ajassa. Edes kesäkaudella tarvittava viilennys ei käännä säästöjä kuluiksi.

Kerrostaloon ilmalämpöpumppuja kaupataan vain viilennykseen ja asuntokohtaisina. Jokaisen asunnon parvekkeelle pitäisi asentaa oma ulkoyksikkö. Hölmölän hommaa, sillä halvempi ja esteettisempi ratkaisu on olemassa. Yksi iso ulkoyksikkö pystyy toimittamaan lämpöä tai viileää useaan huoneistoon. Tekniset ratkaisut ovat olemassa, käyttöönotto vaatii uutta ajattelua.

Heikki Laitinen

Lämmitysenergian säästöä

1. touko, 2018

Viime vuonna tehdyt ilmanvaihdon säätö ja näyteikkunoiden vaihto näyttävät pienentäneen lämpötilakorjattua talvikauden kaukolämmön kulutusta noin 10 prosentilla. Oikein hyvä niin, mutta lisäkään ei olisi pahitteeksi.

Monissa yhtiöissä poistoilman lämpöä on alettu siirtämään pattereiden lämmitysveteen. Meilläkin sitä on selvitetty. Tarvittava teknologia on varsin kallista. Meidän talossamme se on osoittaunut liian kalliiksi saatavaan säästöön verrattuna. Poistopuhaltimemme imee sisältä ja puhaltaa yläilmoihin nyt noin kuutiometrin ilmaa sekunnissa. Siinä ilmamäärässä ei ole riittävästi lämpöenergiaa toloudellisesti talteen otettavaksi. Talteenoton kannattavuutta voisimme parantaa lisäämällä poistokoneen tehoja ja imettävän ilman määrää. Hölmölässä niin varmaan tehtäisiin, mutta meillä ei. Olisihan se poistoilma ensin lämmitettävä kalliilla kaukolämmöllä.

Lämpöpumpputeknologiaa ei kuitenkaan vielä ole syytä unohtaa kokonaan. Tarjolla on erilaisia vaihtoehtoja, ilma-vesilämpöpumput ja maalämpöpumput. Viemäriin menevästä vedestäkin saa lämpöä talteen. Tampereen ammattikorkeakoulussa juuri valmistunut insinöörityö osoitti, että kannattavia vaihtoehtoja meillekin on olemassa.

Kumman hinta nousee tulevina vuosina vähemmän, kaukolämmön vai sähkön? Siitä riippuu paljolti mikä ratkaisu olisi paras. Kaukolämmön hinta on noussut viimeisten kymmenen vuoden aikana enemmän, mikä on lisännyt sähköä kuluttavien lämpöpumppujen suosiota. Mutta sama kehitys ei välttämättä jatku. Riskienhallinnan kannalta tasapainoisesti molempia lämmönlähteitä hyödyntävä yhdistelmä voisikin olla paras.

Heikki Laitinen

Ilmaa neliöille, naakoille lämpöä

18. loka, 2017

Useimmissa 1950-luvun taloissa on luonnollinen ilmanvaihto, ilma menee tuuletushormeista omia aikojaan. Ja tulee ikkunanraoista jos on tullakseen. Meillä on ylimpänä talossa komea ilmastointikammio, jonka vanha mutta tukevatekoinen imuri vetää tehokkaasti ilmat huoneistoista ja työntää ne taivaalle. Hyvä niin. Pulmana vain oli että korvaava ilma huoneistoihin tuli porrashuoneista ja takkojen savupiipuista. Kas kun korvausilmaräppänät vaihdetuissa ikkunoissa eivät riittäneet.

Onneksi lääke vaivaan löytyi. Kanavien nuohouksen ja imurin huollon jälkeen pienennettiin imurin tehoja lopettamalla aamun ja iltapäivän/illan tehokäynti. Sitten säädettiin ja tasapainotettiin huoneistojen poistot. Tulevalle korvausilmalle avattiin tarvittaessa reittiä poistamalla osa tuuletusikkunoiden tiivisteitä.

Jälkeenpäin kysyttiin kaikkien asukkaiden mieltä sisäilmasta ja sen muuttumisesta. Useimmat olivat tyytyväisiä eivätkä olleet huomanneet muutoksia. Muutamat kokivat olojen parantuneen. Hyvä näin. Kukkaro kuitenkin kiittää, sillä naakoille menee nyt kallista lämpöä vähemmän kuin ennen.

Ilmanvaihtostandardit ovat muuten mielenkiintoinen juttu. Pääperiaattteena on mitoittaa ilmamäärät ihmisten määrän mukaan, jotta ilma on ihmiselle terveellistä. Käytännössä mitoitetaan kuitenkin asunnon pinta-alan mukaan, jotta neliöt viihtyvät. Ja meillä on useimmissa asunnoissa paljon neliöitä mutta vähän ihmisiä. Tuloksena neliöt saavat riittävästi ilmaa ja naakat lämpöä. Mutta kannettiinhan hölmölässäkin säkillä valoa.

Heikki Laitinen

Peltikatto uusiksi - vai riittäisikö huoltomaalaus?

8. elo, 2017

Valtakunnalliseksi kattoalan yritys tarkasti kattomme muutama vuosi sitten: peltikatto on ruosteessa ja on tarpeen purkaa ja asentaa uudet pellit. Valtakunnallisen isännöintitoimiston isännöitsijä vahvisti: kyllä vanhat pellit ovat niin ohuet, että maalaus ei enää onnistu.

Päällisin puolin katsottaessa katto olikin ruma, ruosteinen ja likainen. Tiedettiin kuitenkin vanhojen peltien olevan paksumpia kuin nykyiset uudet. Vuotoja ei oltu havaittu ja ruoste näytti tarkemmalla katsannolla olevan vain pinnassa. Näytti että katon voisi kuitenkin puhdistaa ja maalata, samaa mieltä oli jokunen riippumaton katsoja.

Tarjouspyyntö tuotti puolenkymmentä tarjousta. Hintahaitari oli melkoinen, kallein hinta kolminkertainen halvimpaan verrattuna. Halvimmalla homman lupasi tehdä reippaiden suomalaismiesten tuoreehko yritys, jota aiemmat asiakkaat kehuivat ystävällisestä ja laadukkaasta palvelusta.

Sääliksi käy tämän kevään ja kesän kattomaalareita. Säät eivät ole suosineet alaa. Jokunen poutapäivä kuitenkin, ja heinäkuussa kattomme sai pesun jälkeen uudet värikerrokset: alle pohjamaalia ja pintaa päälle. Siistiä on jälki, Pintexin maalauspalveluja voi suositella. Hyvässä lykyssä kymmenen vuoden päästä huoltomaalauksessa riittää yksi pintamaalikerros lisää.

Heikki Laitinen

Remontteja vai investointeja?

2. kesä, 2017

Tästä vuodesta näyttää tulevan vilkas remonttivuosi. Kattomaalarit odottelevat maalausilimoja, ikkunamestarit jo aloittelivat näyteikkunoiden vaihdot lämpölaseihin, kaivurit tulevat pian pihalle ja pyöräkatoksen ovat asukkaat luvanneet pykätä omin voimin.

Eikä tässä kaikki. Valmistelun alla on ryhtyä ottamaan talteen lämpöä talon poistoilmasta ja ulkoilmasta. Se olisi näistä kallein hanke, mutta ehkä myös kannattavin investointi: lasketaan että maksaa itsensä kahdeksassa vuodessa kaukolämmön säästöillä. Paljonhan sitä lasketaan, yhtiökokous aikanaan päättää onko asiassa järkeä.

Yksilasisten näyteikkunoiden vaihto kaksilasisiin argonia väliaineena sisältäviin lämpölaseihin on epäilyksettä myös kannattava investointi, vaikka takaisínmaksuaikaa ei olekaan laskettu.

Entäpä sitten pihan saneeraus? Säästöjä ei synny. Enempi kyse on Kalevan kaupunkimiljöön ylläpitämisestä, investoinnista kulttuurin säilyttämiseen. Ehkäpä se myös on omiaan säilyttämään ja nostamaan talomme arvoa. Arvokas asia.

Heikki Laitinen

UudempiYleiskatsausVanhempi