Vuosi ilman isännöitsijää

30. huhti, 2017

Talollamme on ollut monta isännöitsijää, varhaisina vuosina itse tornit suunnitellut arkkitehti, ja viime vuosina ulkopuolinen palkkarenki.  Alkuvuosista en tiedä, mutta viime vuosina asiat eivät menneet hyvin. Isolle valtakunnalliselle isännöintiyhtiölle oma talous oli tärkeämpi kuin taloyhtiön etu.

Pieni esimerkki: Panttikirjojen hausta yhdestä, 200 metrin päässä isännöintitoimistosta olevasta pankista laskutettiin tunnin työ eli 72,90 € plus alv. Muutaman päivän päästä samojen panttikirjojen viennistä toiseen, 600 metrin päässä olevaan pankkiin toiset 72,90 € plus alv. Nämäkin laskut isännöitsijä maksoi talon pankkitililtä hallitukselle niitä edes vilauttamatta. Sopimuksen mukaan panttikirjoista huolehtiminen ja säilyttämisen järjestäminen kuului kiinteään kokonaispalkkioon, mutta nämä työt eivät siihen firman pomon mukaan kuuluneet. Epäselväksi jäi mitä sitten kuuluu.

Paljon kunnossapitoon kuuluvia pikkuasioita oli jäänyt hoitamatta ja talous oli ajautunut kassakriisiin. Samaan aikaan isännöintipalkkiot paisuivat kuin pullataikina. Yritysmaailmassa tällainen peli johtaa toimitusjohtajan potkuihin. Niin kävi meilläkin, kun osakkailla tuli mitta täyteen. Vuosi sitten hallitus otti asiat omiin käsiin ja pani kilpailutuksilla kulut kuriin. Talous on vuodessa tervehtynyt, ja taloa voi taas kehittää.

Heikki Laitinen

Kahden vai kymmenen kerroksen väkeä?

3. huhti, 2017

Asukaskyselyyn vastasivat lähes kaikki talossa asuvat osakkaat. Kiitos kaikille vastanneille vaivannäöstä, siitä oli paljon apua! Korjaustarpeita tuli esille, ja niitä ryhdytään hoitamaan. Piha, ilmastointi, lämmitys ja energiansäästö sekä estettömyys ovat kaikki nyt eri vaiheissa työn alla.

Siivoukseen ja kiinteistöhuoltoon oltiin pääosin tyytyväisiä. Niin myös asumisilmapiiriin, yhteistoimintaan ja jopa tiedottamiseen. Enemmänkin yhteistä toimíntaa voisi kuitenkin olla. On ollut puhetta esimerkiksi harrastuspiireistä, vierailuista eri kohteissa ja talkoista. Mitenkähän noita puheita saisi teoiksi?

Kytselyyn vastasi vain joka viides vuokralainen. Muualla asuvista osakkaista ei vastannut yksikään. Näyttää, että olemme jakautuneet "kahden kerroksen" väeksi? Onko se vain hyväksyttävä, vai voisiko asialle tehdä jotain?

Heikki Laitinen

Historiaa ja tarinoita

21. maalis, 2017

Talo täytti viime vuonna 60 vuotta. Juhlien järjestäminen jäi hallituksen arkisen aherruksen jalkoihin. Mokaksihan sitä voi sanoa. Asiaa paikataksemme olemme laatineet näille kotisivuille talon historiikkia. Oikeammin Yrjö Varpio on laatinut, pohjautuen jo kymmenen vuotta sitten laatimaansa historiikkiin ”Talo vahvassa keski-iässä”.

”Miljoonatorni” yhdessä muiden Kalevan tornien kanssa on merkittävä pala Tampereen kehitystä moderniksi kaupungiksi. Arkkitehtonisesti ja tekniikaltaan se edusti aikansa huippua. Jotkin tekniset ratkaisut ovat edelleen harvinaisia, esimerkiksi releohjattua ja turvajännitteisillä katkaisijoilla varustettua valaistusta en ole tavannut missään muussa asuintalossa.

Talossa on asunut ja vieraillut monia merkkihenkilöitä presidenteistä alkaen. Edelleen meillä asuu monia alkuperäisiä tai ainakin lähes alkuperäisiä talon asukkaita. Heillä on varmasti monia tarinoita talon eri vaiheilta. Olisi mukava saada niitä talteen ja julkaista näillä kotisivuilla. Ei kun kynät heilumaan!

Heikki Laitinen

Elämää kerrostalossa

9. maalis, 2017

Kerrostaloelämä on minulle jokseenkin uutta, viimeksi koin sitä 1970-80 luvuilla Tampereen opiskelijataloissa. Siitä en tietysti paljoa muista. Mukavaa tämä on, ei tarvitse huolehtia lumitöistä, ruohon leikkuusta eikä sadon korjuusta.

Elämän äänet kuuluvat asiaan kun 50-luvun talossa asuu. Meidän kerroksessa on hyvinkin rauhallista. Valituksiakin tulee joistakin kerroksista ja hallituksessa mietimme miten menetellä, että kohtuullinen rauha mutta myös elämisen vapaus säilyvät kaikilla.

Yksi keino on varhainen puuttuminen, se että estetään ongelman pitkittyminen ja kärjistyminen. Laki tuntee hallituksen puuttumiskeinoina vain varoituksen ensin, ja jos se ei auta vuokralaisen irtisanomisen tai osakkaan huoneiston määräaikaisen haltuunoton. Rankkoja menettelyjä, joihin ei kannata ihan ensimmäisenä mennä.

Laki ei estä kehittämästä varhaisen puuttumisen menettelytapoja. Esimerkiksi kohtelias suullinen tai kirjallinen huomautus on helpompi antaa ja toivottavasti johtaa tilanteen korjaantumiseen.

Heikki Laitinen

Taloyhtiön kotisivut

24. tammi, 2017

Muutamat taloyhtiöt ovat jo avanneet omat kotisivut. Usein ne kuuluvat isännöitsijätoimiston palveluun. Meillekin iso valtakunnallinen isännöintiyritys ilmoitti reilu vuosi sitten avanneensa nettipalvelun, josta saa perustiedot talosta ja voi varata autopoaikan ja saunavuoron. Sekavan opaskirjeen avulla pääsin vaivoin kirjautumaan sivuille. Sisältö oli pettymys, ei löytynyt edes hallituksen jäseniä saati muuta opastusta taloon. Talon hieno kattoterassisauna sijaitsi sivujen mukaan kellarissa. Sain sentään varattua vakivuoron, tosin saunan ovessa olleen listan mukaan tuo aika oli jo varattuna naapurilleni. Rauhaa rakastavana henkilönä annoin hänen käyttää vuoronsa ja peruin varaukseni.

On taloilla hienojakin sivuja. Katsokaapa vaikka osoitteesta koskentie.fi. Tamperelaisen talon 1940-luvulle ulottuva historia ja nykyiset mainiot palvelut on hienosti kuvattu. Muuttoilmoitus- ym. lomakkeet löytyvät kätevästi. Semmoisessa yhtiöstä on mukava asua.

Myös Petsamontornissa haluamme käyttää hyväksi kotisivujen tarjoamia mahdollisuuksia viestittää osakkaille, asukkaille, liikevuokralaisille, yhteistyökumppaneille, yhtiön osakkeista kiinnostuneille ja kaikille muillekin uteliaille suomen kieltä taitaville.

Olette kaikki tervetulleita myös kertomaan omat ajatuksenne ja auttamaan meitä parantamaan palveluja.  Myös tämä blogipalsta on avoinna blogikirjoituksille.

Heikki Laitinen